TalSa: Pikavippifirmoja kadonnut jo

pikavippinyt.fi kertoi maanantaina, että Ylen mukaan uusi pikavippilaki ei vielä ole saanut pikavippifirmoja lopettamaan lainatoimintojaan. Aivan päinvastaisella linjalla on kuitenkin Taloussanomat, jonka mukaan pikavippimarkkinoilta on kadonnut tänä vuonna 11 yritystä. Yrityskadon arvioidaan johtuvan ainakin osittain uudesta laista.

Lain mukaan alle 2000 euron luoton todellinen vuosikorko saa jatkossa olla vain viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Myös tekstiviestikuluja karsitaan.

Tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin hurja kuin aluksi näyttää, sillä lopettaneista yrityksistä yhdeksän kuuluu samaan ryppääseen. Koko viime vuonna pikavippitoiminnan lopetti omasta tahdostaan vain neljä firmaa.

Ylitarkastaja Tuija Karsimus Etelä-Suomen aluehallintovirastosta arvioi, että lopettamisen syy löytyy lakiuudistuksesta. Virasto ylläpitää luotonantajarekisteriä, johon kaikki pikavippejä tarjoavat yritykset on merkittävä.

Uuden lain on toisinaan arvioitu lopettavan koko pienlainabisneksen. Suomen Rahoitusyhtiön toimitusjohtajana toiminut Jan Karjalainen on eri mieltä.

– Alan näkymät ovat hyvät tai eivät ainakaan sen huonommat kuin viime vuonna tähän aikaan, Karjalainen sanoo.

Hän kertoo, että korkokatto ja lainan todelliset kustannukset ovat eri asioita. Tulosta saadaan hänen mukaansa muualtakin kuin korosta.

Karjalainen suhtautuu muutoksiin jopa optimistisesti: hän uskoo, että vaikka pienemmät toimijat poistuvat, ala kokonaisuutena kasvaa.

Suomen Rahoitusyhtiötä ei enää löydy luotonantajarekisteristä. Karjalaisen mukaan syynä on yrityksen myynti, ei uusi laki.

Vastikään toimintonsa Suomessa on kuitenkin lopettanut myös liettualaisperäinen Viaconto. Yhtiö toimii seitsemässä maassa, mutta Suomessa toimintaa ei edes kunnolla käynnistetty. Syyksi yhtiöstä kerrotaan, että uusi laki tekee liiketoiminnasta mahdotonta.

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto arvioi, ettei pikavippiyritysten määrän muutoksista kannata vielä tehdä kauaskantoisia johtopäätöksiä. Kyse voi olla ennakoinnista, mutta ala on muutenkin aallokkoinen.

Alan katoamiseen Kuusisto ei usko, sillä kysyntää riittää. Viime vuonna pikavippien antolainaus oli 400 miljoonaa euroa, vaikka 40 – 50 prosenttia hakemuksista hylätään.

Pikavippialan tulevaisuuden näkymiä on Kuusiston mukaan kuitenkin vaikea arvioida.

– Luulen, että tämä vuosi on luovaa aikaa. Kaikki tietävät, että nallekarkit menevät uusjakoon, Kuusisto sanoo.

Luovuus voi tarkoittaa keinoja, joilla lain tulkintaa voisi venyttää. Yksi vaihtoehto on pidentää laina-aikoja puoleen vuoteen tai vuoteen.

Toisaalta Kuusisto pohtii, että lain voisi ehkä viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vetoamalla elinkeinonvapauteen.

Tähän liittyvät artikkelit