Aamulehti: Viekö pikavippien loppuminen ojasta allikkoon?

Maksuhäiriömerkintöjen määrä voi kasvaa, kun pikavippien tarjonta kesäkuussa vähenee, kertoo Aamulehti.

Kun pikavipeille säädetty korko- ja kulukatto tulee kesäkuun alussa voimaan, nykyaikaiset vakuudettomat pikavipit tulevat kannattamattomiksi ja poistuvat markkinoilta. Useiden pikavippiyritysten uskotaan lopettavan toimintansa, ja osa on jo lopettanut.

Kun ensi kesänä lainaa ei enää saakaan, on hyvä kysymys, mitä tapahtuu pikavipeillä elämäänsä pyörittäneille ihmisille, pohtii Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar. Takuu-Säätiö on ylivelkaantuneita auttava järjestö.

Pikavippikierteeseen joutunut henkilö joutuu ottamaan jatkuvasti uutta pikavippiä, jotta voi maksaa takaisin erääntyvät lainat. Samalla velkasumma kasvaa koko ajan. Toinen vaihtoehto on, että luottojen takaisinmaksu ajaa talouden niin tiukalle, että loppukuusta on taas turvauduttava pikavippiin.

Päällekkäisten ja peräkkäisten pikavippien ottaminen onnistuu helposti, kunhan pitää luottotietonsa puhtaana. Samasta yrityksestä päällekkäisiä lainoja ei yleensä saa, mutta Suomessa toimii edelleen 76 pikaluottoyhtiötä. Aamulehti kertoo, että joillakin Takuu-Säätiön asiakkailla päällekkäisiä pikavippejä on ollut kymmeniä.

Suomen Pienlainayhdistys arvioi Aamulehden haastattelussa, etteivät lainayritykset ole vastuussa siitä, mitä asiakkaille tapahtuu lakimuutoksen jälkeen. Yhdistyksen mukaan vastuu on lainsäätäjällä.

Aamulehti kertoo myös, että Pirkanmaalla on huolestuttu nuorten ylivelkaantumisesta. Seurauksena valtakunnanvoudinvirasto on lähettänyt ulosottomiehet yläkouluille valistamaan pikavippien vaaroista. Ylivelkaantumisesta halutaan siis varoittaa alle täysi-ikäisiäkin, vaikka he eivät vielä voikaan ottaa luottoja.

Aamulehden mukaan suuri osa käräjäoikeuksissa käsiteltävistä riidattomista velkomusasioista saattaa johtua nuorten ottamista pikavipeistä. 20–29-vuotiaat ovat suuri ryhmä myös riidattomien saatavien takia ulosottoon joutuvien joukossa.

Tähän liittyvät artikkelit